Projektit

Meneillään olevat projektit

HULEVET – Hulevesien hallinnan toimintamallin jalkautus (2023–2025)

HULEVET-hanke kehittää hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa hankekuntien eri toimijoiden välisenä yhteistyönä Uudenmaalla ja Päijät-Hämeessä. Tavoitteena on luoda hulevesien hallintaan vahva ketju, jossa paikalliset vesiolosuhteet huomioidaan. Taajamissa pienvesiluonnon säilyminen, pinta- ja pohjavesien suojelu sekä hulevesitulvien torjunta ovat keskeisiä tekijöitä hulevesien hallinnassa.

 

Ikuisuuskemikaalit pois kierrosta -hanke (2024-2025)

Keravan ja Vantaan alueella sijaitsevan Rekolanojan osavaluma-alue on tunnistettu PFAS-yhdisteiden kuormittamaksi alueeksi. Hankkeessa selvitetään PFAS-yhdisteiden levinneisyyttä Rekolanojan yläjuoksulla, alueen riskitoimijoiden hulevesien johtamisjärjestelyjä ja yhdisteiden kulkeutumisreittejä alueen pinta- ja pohjavesiin. Hankkeen kenttäkokeessa selvitetään mm. hiilipohjaisten ja synteettisten massojen kykyä poistaa PFAS-yhdisteitä.

Palojoki palaa! (2024-2026)

Hyvinkään, Tuusulan ja Nurmijärven alueella virtaavan Palojoen varren alavilla alueilla esiintyy vuosittain tulvia, jotka lisäävät maa-aineksen ja fosforin huuhtoutumista pelloilta. Joen valuma-alueella ei ole järviä tasaamassa virtaamaa, joten tulvat syntyvät herkästi suuren sadannan seurauksena. Pahin tunnistettu tulva-alue on Tuusulan Terrisuon alueella. Palojoki palaa!-hankkeessa tehdään kokonaisvaltainen valuma-alueselvitys valumavesien viivyttämiseksi, tulva- ja kuivuushaittojen vähentämiseksi ja ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi.

 

VELEVA -Kestävä vesien hallinta Lepsämänjoen yläosan valuma-alueella (2023-2024)

Nurmijärven Lepsämänjoen valuma-alueelle sijoittuvassa hankkeessa tehdään valuma-alueselvitys, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia viivyttää valumavesiä valuma-alueen suo-, metsä- ja peltoalueilla esimerkiksi pohjapatojen, kaksitasouomien, kasteluvesialtaiden tai jo olemassa olevien altaiden toiminnan parantamisen kautta. Samalla tarkastellaan, voitaisiinko em. kohteita toteuttamalla parantaa mahdollisuuksia peltojen kasteluun kuivina aikoina, vähentää tulvia ja siten vähentää arvokkaan maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Selvitys tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tavoitteina on parantaa viljelyn ja metsätalouden resilienssiä ilmastonmuutoksen aiheuttamia kuivuutta ja tulvia vastaan sekä vähentää Lepsämänjokeen huuhtoutuvan kiintoaines- ja ravinnekuormituksen määrää.

 

Uudenmaan vesistökunnostusverkosto (2021-2024)

Projekti kokoaa uudella tavalla yhteen erilaisia vesistöjen tilaan vaikuttavia toimijoita, jotta vesien- ja merenhoidon toimenpiteet saadaan käytäntöön.Projektissa tunnistetaan keskeiset vesistökunnostusten sidosryhmät ja parannetaan yhteistyötä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden välillä tapaamisten, tiedonvaihdon ja uusien hankkeiden avulla. Lisäksi tuetaan ja edistetään vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien tavoitteiden toteutumista muun muassa kuntakohtaisilla vesienhoidon toimenpideohjelmilla, antamalla asiantuntija-apua paikallistoimijoille sekä viestimällä ja tiedottamalla aktiivisesti vesien tilasta ja toimenpiteistä.

Päättyneet projektit

KUITU-hanke (2019-2024)

Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU) -hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista laajempaa jatkokäyttöä varten. VHVSY vastasi hankkeessa kuitujen vesistövaikutusten selvittämisestä Tuusulanjärven valuma-alueella (Noormarkinojan ja Flinkinojan valuma-alueet) ja Luonnonvarakeskus kenttä- ja laboratoriokokeista Jokioisissa.

Kipsi ja ravinnekuitu maatalouden vesiensuojelukeinoina – KK2-hanke (2021-2023)

Hankkeessa selvitetään pellolle levitetyn ravinnekuidun vaikutuksia salaojien kautta syntyvään kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumaan sekä kipsin vaikutuksia fosfori- ja kiintoainehuuhtoumaan valuma-aluetasolla. Tavoitteena on saada tietoa siitä, mikä on vuonna 2018 pelloille levitetyn kalkkistabiloidun metsäteollisuuden kuidun ja vuosina 2018–2019 Vantaanjoen valuma-alueelle levitetyn kipsin vesiensuojelullinen teho, kun levityksestä on kulunut noin 3-4 vuotta. Lue loppuraportti hankkeen sivuilta!

 

Taimenen ja siian noususelvitys Vantaanjoella -hanke (2020-2023)

Hankkeessa seurataan meritaimenen ja siian vaelluskäyttäytymistä kolmena syksynä kaloihin kiinnitettävien radiolähettimien avulla. Hankkeessa selvitetään miten taimenet ja siiat käyttäytyvät Vanhankaupunginkoskella ennen ja jälkeen itähaaran kunnostuksen, haittaavatko Kirkonkylän- ja Vantaankoskien padot kalojen nousua sekä toimivatko Kellokosken kalaporras ja Haarajoen padon ohitus. Lisäksi selvitetään kuinka paljon meritaimenia nousee Keravanjokeen ja minne meritaimenet kutevat.​

 

PFAS-yhdisteiden pitoisuudet Herajoen pohjavesialueella ja Rekolanojan valuma-alueella (2022-2023)

Taajama-alueiden pohjavesien PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia selvitettiin vuosina 2022-2023. Tutkimusalueiksi valittiin Vantaanjoen PFAS -hankkeen tulosten perusteella Riihimäellä, Vantaanjoen yläjuoksulla, sijaitseva Herajoen pohjavesialue ja Vantaalla ja Keravalla sijaitseva Rekolanojan valuma-alue, joka on yhteydessä Koivukylän ja Valkealähteen pohjavesialueisiin.

Huomio metsien vesienhoitoon -hanke  (2019-2022)

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen, VHVSY:n, LUVY:n ja Suomen metsäkeskuksen yhteisen "Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen tavoitteena on metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen. Hankkeessa laaditaan vesiensuojelun yleissuunnitelmia, koulutetaan metsänomistajia ja metsäalan ammattilaisia sekä kehitetään metsäalan toimijoiden ja vesiasiantuntijoiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa metsien vesiensuojeluasioissa. Lisätietoja löydät hankkeen esitteestä ja hankkeen sivuilta.

Maanläjitysalueet (2019-2021)

Pilaantumattomien ylijäämämaiden varastointi- ja käsittelyalueille on suuri kysyntä, ja Vantaanjoen valuma-alueelle on suunnitteilla useita laajoja läjitysalueita jo olemassaolevien lisäksi. Hankkeessa kartoitetaan erityyppisiä maanläjitys- ja käsittelyalueita ja arvioidaan niiden vaikutuksia vesiympäristöön aiempien tutkimustulosten ja vuosina 2019-2020 tehtävän vedenlaadun seurannan avulla. Lisäksi selvitetään läjitysalueilta kulkeutuvan sedimenttikuorman kertymistä lohikalojen kutusoraikkoihin ja puusuisteilla tehtävän täsmäkunnostuksen soveltuvuutta soraikkoihin tapahtuvan lisäsedimentaation estämiseksi. 

Vantaanjoen PFAS-hanke (2020-2021)

Hankkeessa tutkitaan pitkäikäisten ja ympäristölle haitallisten Perfluorioktaanisulfonaatti- (PFOS) ja PFAS-yhdisteiden esiintymistä Vantaanjoen valuma-alueella. Näiden yhdisteiden mahdollisia päästölähteitä ovat esim. pilaantuneet alueet, paloharjoitusalueet, hulevedet ja yhdyskuntajätevedenpuhdistamot. Yhdisteiden vesistökuormituksen tehokas vähentäminen edellyttää päästölähteiden systemaattista tarkastelua ja erityyppisten päästölähteiden suhteellisen merkityksen arviointia.

Rakuve-hanke (2019-2020)

Rakennekalkki ja ravinnekuitu – vaikutukset maatalouden vesiensuojelutoimina (RAKUVE) -hankkeessa (2019-2020) selvitettiin ravinnekuidun vaikutuksia salaojien kautta syntyvään kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumaan sekä rakennekalkin vaikutuksia valuma-aluetasolla fosfori- ja kiintoainehuuhtoumaan.

Vantaanjoen kipsihanke (2018-2020)

Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin kipsillä lähes 3 500 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa.

Loutinoja kuntoon -hanke (2018-2020)

Hankkeessa tarkasteltiin Järvenpään keskusta-alueelta Tuusulanjärveen laskevan Loutinojan hulevesikäsittelyä. Tavoitteena on kuvata taajaan rakennetun kaupunkipuron valuma-alueen hulevesien kokonaisvaltaisen suunnittelun ja käsittelyn toimintamalli kuntien maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen käyttöön sekä vähentää vesistön kuormitusta.

VILKKU Plus-hanke (2018-2020)

Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla (VILKKU) oli viljelijöiden suunnittelema hanke, jossa viljelijöille välitettiin ajankohtaista tietoa pellon kasvukuntoa parantavista viljelymenetelmistä sekä veden laadusta ja kuormituksesta. VILKKU Plus -hanke oli jatkoa VILKKU-hankkeelle, jota koordinoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Pienet puhdistamot -hanke (2018-2019)

Hankkeessa kartoitettiin valuma-alueen kunnissa sijaitsevien, asukasvastineluvultaan 20-99 henkilön pienpuhdistamoiden toimintaa. Puhdistamonhoitajille annettiin neuvontaa ja tuettiin heitä työssään.

Kiinteistökohtainen jätevesineuvonta (2011-2019)

Vesiensuojeluyhdistys sai Uudenmaan ELY-keskukselta valtion apua kiinteistökohtaiseen jätevesineuvontaan vuosille 2011-2019. Neuvonta jatkuu vuosina 2020 ja 2021 pienimuotoisesti yhdistyksen jäsenkuntien rahoittamana puhelin- ja sähköpostineuvontana.

Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen (LOHKO II, 2016-2018)

Ympäristöministeriön rahoittamassa hallituksen kärkihankkeessa tarkennettiin ja kehitettiin ravinnekuormitusmalleja mm. peltolohkotietojen ja jatkuvatoimisten veden laadun mittausten avulla sekä arvioitiin kuormitusvähennystoimenpiteiden kustannusvaikutuksia tiloille.

Uudenmaan peltojen ravinnekierto kuntoon – vesistöt hyvään tilaan 2016–2019 (UusiRaHa)

Uusi-RaHa-hankkeessa jatkettiin menestyksellisen Ravinnehuuhtoumien hallinta, RaHa-hankkeen jalanjäljillä keskittymällä erityisesti kerääjäkasvien hyödyntämiseen ravinnehuuhtoumien vähentämisessä.

Viesti perille -hanke (2017-2018)

”Viesti perille - Vantaanjoen vesistöalue, Etelä-Suomen luontohelmi, hyvään ekologiseen tilaan” -viestintähankkeella pyritään parantamaan valmiuksia Vantaanjoen toimenpideohjelman 2017 - 2027 jalkauttamiseen ja toimenpiteiden käynnistämiseen.

Keidas (2012-2017)

EU Life-hanketta toteutettiin yhdessä Helsingin yliopiston Metsätieteiden laitoksen, Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vihdin kunnan kanssa.

Yhteisillä vesillä (2013-2015)

Vesiensuojeluyhdistys oli mukana hankkeessa: Yhteisillä vesillä- tiedosta toimintavalmiutta vesien hoitoon ja kunnostukseen, jossa edistettiin vesistötiedon välittämistä kansalaisille ja aktivoitiin tarkkailemaan omia lähivesiä. Yhdistys on edistänyt Vantaanjoen valuma-alueen järvitietojen vientiä http://www.jarviwiki.fi–palveluun. Hankkeessa valmistui mm. selvitys sosiaalisen median käytöstä yleisöviestinnässä ja yhdistyksen toiminnan englanninkielinen esite.

 

Ravinnehuuhtoumien hallinta –hanke (RaHa, 2009-2014)

Maatalouden vesiensuojeluhanke toteutettiin Uudenmaan tuottajajärjestöjen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Humaus (2012-2014)

Hankkeessa tehtiin yhteistyössä Nylands Svenska Lantbrukssällskap rf:n ja ProAgria Etelä-Suomen kanssa tilakohtaista maatalouden vesiensuojeluun liittyvää neuvontaa Nurmijärven Lepsämän ja Loviisan alueella.

Jätevesiohitusten vähentämishankkeet (2012-2013)

Yhdistys oli mukana HSY:n koordinoimassa Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishankkeessa, jossa Vantaanjoen valuma-alueen vesihuoltolaitokset yhdessä toimivat jätevesiohitusten vähentämiseksi niin pumppaamoilta kuin laitoksilta. Hanke on sai rahoitusta Uudenmaan liiton maakunnan kehittämisrahoista. Hankkeen loppuraportiin voit tutustua tästä. Hankkeessa on laadittu kustannusarvioita päästöjen vähentämisen edellyttämistä toimista ja laadittu esite kiinteistöille hulevesien johtamiseksi pois jätevesiviemäristä sekä laadittu huolto- ja rakennusohjeita pumppaamoille.

Riihimäen Vesi yhdessä Lopen ja Hausjärven vesihuoltolaitosten kanssa on sai EAKR-rahoitusta hankkeeseen Riihimäen seudun jätevesipäästöjen vähentäminen kiinteistöneuvonnan ja mallinnuksen avulla. Yhdistys osallistui tämän hankkeen ohjausryhmään.

Haja-asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö (2012 - 2013)

Hankkeessa selvitettiin haja-asutuksen kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden paikallista käsittelyä (kalkkistabilointia) ja lietteen ravinteiden ja orgaanisen aineen hyötykäyttöä ja kierrätystä vaihtoehtona lietteiden kuljettamiselle yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille.

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien valintapolku (Haiku, 2009-2013)

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) avustuksella.

Vantaanjoen ja sen sivujokien hydrauliset yhteydet pohjavesimuodostumiin ja vaikutukset veden laatuun (Vapomix, 2010-2013)

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen kanssa.

Trap-hanke (2008 - 2013)

Hankkeessa tutkittiin kipsin vaikutuksia peltojen fosforihuuhtoumiin yhdessä Yara Finlandin, Suomen ympäristökeskuksen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Työtehoseuran ja Luode Consulting Oy:n kanssa. Lue hankkeen tuloksista täältä.