Vesiensuojeluyhdistys mukana eroosion torjunnassa

Tausta

Yhdyskuntien ja teollisuuslaitosten parantuneen puhdistustekniikan myötä hajakuormituksen suhteellinen merkitys vesistöihin tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta on kasvanut. Peltoviljelyn osuus Vantaanjoen fosforikuormituksesta on noin 60 % ja typen osalta noin 45 %. Huomattava osa kokonaisfosforista on sitoutuneena kiintoaineeseen. Vantaanjoen kautta Suomenlahteen kulkeutuu keskimäärin 27 000 tn kiintoainetta vuodessa. Siten eroosion vähentämistoimenpiteillä olisi mahdollista parantaa veden laatua ja vähentää ravinnekuormitusta sekä lisätä joen virkistyskäytön edellytyksiä.

Suurin osa vuotuisesta peltoviljelyn kiintoaine- ja ravinnekuormituksesta tapahtuu lyhyellä aikavälillä valuntahuippujen aikaan, jolloin pellot ovat pääosin ilman kasvipeitettä ja muokattuina. Tehokkaimpien vähennysten aikaansaamiseksi hajakuormituksen ja eroosion torjuntatoimet tulisi keskittää juuri näihin ajankohtiin. Maan rakenne, ojitus-, viljely- ja muokkaustekniikat ovat avainasemassa eroosion torjunnassa.

Suomen EU:hun liittymisen myötä voimaan astuneen maatalouden ympäristötukijärjestelmän tavoitteet vesistökuormituksen vähentämiseksi eivät ole suunnitellulla tavalla toteutuneet. Järjestelmälle asetetut tavoitteet olivat toki ylimitoitettuja. Lisäksi vaikutukset luonnossa näkyvät hitaasti mm. peltojen fosforitason alentuessa hitaasti. Toisaalta näyttää kuitenkin siltä, että ympäristötukijärjestelmässä käytetyt menetelmät eivät ole olleet riittävän tehokkaita eikä oikeaan aikaan ja paikkaan kohdennettuja. Järjestelmässä on keskitytty pääuomiin ja jätetty sivu-uomat vähemmälle huomiolle. Aiemmin vesilain 0,6 metrin piennar on kasvanut järjestelmän myötä vain metriin.

Hajakuormituksen aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen on vaikeaa ja kallista. Vahinko on jo tapahtunut, kun vesistöjä kuormittavaa materiaalia poistuu pellolta. Siten maanrakenne, ojitus-, viljely- ja muokkaustekniikat ovat avainasemassa eroosion torjunnassa.

Vesiensuojelun kannalta suorakylvö on toiveita antava keino maatalouden hajakuormituksen vähentämiseksi. Suorakylvöllä tarkoitetaan viljan ja lannoitteen kylvämistä muokkaamattomaan maahan. Suorakylvö on kehitetty Yhdysvalloissa ja Australiassa jo 1950-luvulla tuuli- ja vesieroosion ehkäisemiseksi. Nykyään USA:ssa noin 30 % pelloista on suorakylvössä. Suomessakin menetelmä on lisännyt suosiotaan 1990-luvulta lähtien. Vaikka vain noin 2,5 % Suomen viljapinta-alasta on suorakylvetty, sen osuus Uudenmaan ja Satakunnan syysvilja-alasta on noin puolet, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa noin 30 %.

Eroosio esiselvitys käynnistyi kesällä 2003

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry aloitteesta on käynnistänyt kesällä 2003 eroosio esiselvityksen laatimisen. Hankkeen tavoitteena on koota yhteen tieto eroosion vähentämiskeinoista ja niiden toimivuudesta eri vuodenaikoina, etenkin valuntahuippujen aikaan. Esiselvitys toteutetaan opinnäytetyönä Helsingin yliopiston Maantieteen laitokselle. Kirjallisuusselvityksessä kartoitetaan ja kootaan yhteen Vantaanjoella tehdyt eroosiotutkimukset, kootaan yhteen erilaiset viljely- ja rakentamiskeinot eroosion vähentämiseksi ja pohditaan menetelmien tehoa eroosion vähentämisessä etenkin valuntahuippujen aikaan.

Tutkimusosiossa selvitetään vuotuisten valuntahuippujen aikaisia eroja kiintoainekoostumuksessa. Intensiivinen näytteiden otto keskitetään erityisesti sadekausien ja lumensulamisjaksojen yhteyteen.

Hankkeen rahoituksesta vastaavat vesiensuojeluyhdistyksen ohella Uudenmaan ympäristökeskus, Uudenmaan TE-keskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä sekä Hämeen ympäristökeskus.

Suorakylvön vaikutus maan rakenteeseen, eroosioherkkyyteen ja ravinteiden huuhtoutumiseen -opinnäytetyö käynnistyy keväällä 2004

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa käynnistää suorakylvöön liittyvän tutkimuksen keväällä 2004. Hankkeessa tutkitaan suorakylvön vaikutusta maan rakenteeseen, eroosioherkkyyteen ja ravinteiden huuhtoutumiseen. Rahoitus hankkeelle saadaan osin Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä osin alueen toimijoilta. Helsingin yliopiston soveltavan kemian ja mikrobiologian laitokselle/maanviljelyskemian ja fysiikan osasto sekä Helsingin yliopiston limnologian ja ympäristönsuojelun laitokselle tehtävä pro gradu -työ koostuu kirjallisuusselvityksestä ja laboratoriokokeista.

Tutkimuksen kirjallisuusosion tavoitteena on kartoittaa ja koota yhteen sekä ulkomailla että Suomessa tehdyt suorakylvötutkimukset ja arvioida niiden luotettavuutta ja tieteellisyyttä sekä pohtia suorakylvön tehoa eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentämisessä. Ulkomaista tutkimustietoa suorakylvöstä on jonkin verran, mutta Suomen oloista toistaiseksi vain vähän. Tähän mennessä suorakylvöä on tutkittu mm. Aurajoen koekentillä (Puustinen 1999) sekä MTT:n Vakolan tutkimusasemalla (Alakukku & Mikkola 2003).

Tutkimusosion tavoitteena on selvittää perinteisesti viljellyn kevätviljapellon ja suorakylvetyn kevätviljapellon eroja maan rakenteessa, eroosioherkkyydessä ja ravinteiden huuhtoutumisessa. Sekä kynnetyltä että useana vuonna suoraviljelyssä olleelta pellolta otettuja maaprofiileja tutkitaan laboratoriossa.

Copyright © 2024 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Nopeuden ja turvallisuuden takaa webStage - Teknologia & Design © online.fi