Katsaus Vantaanjoen kuormitukseen, vedenlaatuun ja ekologisiin muuttujiin on julkaistu

Vantaanjoen vesistöön johdetaan käsiteltyjä asumajätevesiä viideltä puhdistamolta ja niiden vaikutuksia vedenlaatuun ja eliöstöön tarkkaillaan vuosittain. Tarkkailuvelvoite on myös yhdellä jäteaseman puhdistamolla sekä hulevesiä vesistöön johtavalla sahalla ja lentoasemalla. Kuormituksen vaikutuksia tarkkaillaan ympärivuotisesti yli 40 vedenlaadun havaintopaikalla ja jokien eliöstöä (kalasto, piilevät ja pohjaeläimet) seurataan määrävuosin.

Vuosien 2023–2025 tarkkailujakso oli Vantaanjoen vesistöalueella tavanomaista lämpimämpi ja sateisempi, mikä kasvatti virtaamia. Vesistöön johdetut käsitellyt jätevedet lisäsivät ravinnepitoisuuksia erityisesti purkualueilla, ja kokonaisfosforin tavoitetaso saavutettiin vain osassa latvavesiä. Monilla jokialueilla ekologinen tila oli tyydyttävä, mutta pistekuormituksen vaikutusalueilla sekä voimakkaasti maatalouden kuormittamissa joissa tila jäi välttäväksi.

Veden hygieeninen laatu parani paikoin, erityisesti Hyvinkään puhdistamon tehostetun jälkikäsittelyn ansiosta. PFAS-yhdisteet ovat kuitenkin edelleen merkittävä ympäristöhaaste. Korkeimpia PFOS-pitoisuuksia havaittiin Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksuilla, johon huuhtoutuvat lentoaseman alueen valumavedet.

Piilevätutkimukset osoittivat jokivesien yleistä runsasravinteisuutta, ja ekologinen tila vaihteli tyydyttävästä välttävään. Lisäveden johtaminen Päijännetunnelista Ridasjärven kautta Keravanjokeen on parantanut kesäisin veden laatua ja virkistyskäyttöarvoa.

Vantaanjoen mereen kuljettamassa typpikuormassa on 2000-luvulla selvästi aleneva trendi. 2000-luvulla Vantaanjoen vuosikeskivirtaama on ollut kasvussa. Siitä huolimatta vuoden 2025 fosforikuorma oli 2000-luvun keskitasoa.

Toukokuussa valmistuivat Vantaanjoen yhteistarkkailuraportit Kuormitus, vedenlaatu ja ekologiset indikaattorit 2023–2025 sekä Kalasto ja pohjaeläimet ovat nyt ladattavissa tutustumista varten.