Maanläjitysalueet

Maanläjitysalueet Vantaanjoen valuma-alueella ja niiden vaikutukset vesiin sekä haittoja ehkäisevät kalataloudelliset kunnostukset

Maanläjitysalueet-hanke keskittyi pilaantumattomien ylijäämämaiden läjitys- ja käsittelyalueiden tarkasteluun, koska niiden vaikutuksista vesiympäristön tilaan ei ole tietoa. Tavoitteina oli selvittää erityyppisten pilaantumattomien ylijäämämaiden läjitys- ja käsittelyalueiden mahdollisia vaikutuksia sijoitusalueiden pienvesien, virtavesien ja pohjavesien laatuun.

Vantaanjoen valuma-alueella on suuri tarve lähellä taajamia ja kasvukeskuksia sijaitseville pilaantumattomien ylijäämämaiden läjitysalueille. Pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka on luonnontilaista tai joka ei sisällä haitallisia aineita siten, että siitä voi aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa käyttö- ja tai sijoituspaikassa. Välivarastoinnin jälkeen ylijäämämaita pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään. Savipitoiset maat joudutaan kuitenkin yleensä loppusijoittamaan luvanvaraisille maankaatopaikoille.

Hienoainesvaltaiset maalajit sisältävät yleensä enemmän raskasmetalleja kuin karkearakeiset ja vähän orgaanista ainesta sisältävät maalajit. Vaikka läjitettävät maa-ainekset olisivat pilaantumattomia, laadunvalvonnalla ns. puhtaaksi luokiteltuja, voi niistä kuitenkin liueta alueen taustapitoisuuksista poikkeavia alkuaineita ja yhdisteitä, jotka voivat karkearakeisessa maaperässä kulkeutua pohjaveteen asti.

Läjitysalueilta sade- ja sulamisvesien mukana paikallisiin pintavesiin kulkeutuva kiintoaine voi ilman haitta-aineitakin aiheuttaa ongelmia uhanalaisten vaelluskalojen lisääntymiselle. Virtavesikutuiset lohikalat, kuten meritaimen ja lohi, kutevat koskialueiden soraikkoihin. Sedimenttikuorman tukkiessa soraikon huokoset mätijyvät ja ruskuaispussivaiheen poikaset tukehtuvat soraikon sisälle. Lohikalojen alkionkehitys on erittäin herkkä veden kemiallisen laadun vaihteluille, jolloin suuremmat määrät haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja, voivat johtaa alkionkehityksen häiriöihin tai mädin kuolemiseen. Hankkeessa selvitetään läjitysalueilta kulkeutuvan sedimenttikuorman kertymistä lohikalojen kutusoraikkoihin sekä puusuisteilla tehtävän täsmäkunnostuksen soveltuvuutta soraikkoihin tapahtuvan lisäsedimentaation estämiseksi.

Hankkeen esiselvitysvaiheessa koottiin veden laadun velvoitetarkkailutuloksia 11 läjitysalueelta. Yksityiskohtaisempaa pohjavesien, oja- ja jokivesien laadun seurantaa tehdään kolmessa seurantakohteessa Vantaalla, Nurmijärvellä ja Riihimäellä vuosina 2019 – 2020. Vesien laadun seurannassa käytetään perinteisen kertanäytteenoton ohella passiivikeräimiä ja jatkuvatoimisia anturimittauksia. Vaelluskaloihin liittyvää tutkimusta tehdään yhdellä hankkeen seuranta-alueista.

Hankkeen tulosten avulla voidaan arvioida läjitysalueiden haitta-ainekuormitusta vesiympäristöön ja suunnitella riskienhallintatoimenpiteitä kuormituksen rajoittamiseksi. Lisäksi voidaan ohjata läjitysalueet sellaisille alueille, joilla haitalliset vaikutukset alueen vesiin voidaan hallita.

Kuva. Vantaanjoen valuma-alueella kartoitetut maanläjitysalueet sekä kohteet, joilta on koottu vesien laadun tarkkailutuloksia. Valuma-aluedata: Valuma-aluejako 1:50 000 © Suomen ympäristökeskus. Rinnevarjostusdata: Rinnevarjostus 32 m © Maanmittauslaitos. Viite: Clergeaud, J. 2020.

Maanläjitysalueet Vantaanjoen valuma-alueella ja niiden vaikutukset vesiin sekä haittoja ehkäisevät kalataloudelliset kunnostukset -hanke edistää vesien- ja ympäristöhoidon toimenpiteiden toteutumista ja se on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Hanketta rahoittivat yhdistyksen lisäksi Uudenmaan ELY-keskus, ympäristöministeriö ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Hankkeen raportit ja opinnäytetyöt

Kivimäki, A.-L., Clergeaud, J. ja Tolvanen, O. 2021. Maanläjitysalueiden vaikutukset vesiin sekä haittoja ehkäisevät kalataloudelliset kunnostukset. Loppuraportti. Julkaisu 88/2021. 130 s. + liitteet.

Clergeaud, J. 2020. Maanläjitysalueiden vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vantaanjoen valuma-alueella. Pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto. 103 s. + liitteet.

Clergeaud, J. 2020. Maanläjitysalueiden vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Vantaanjoen valuma-alueella. Julkaisu 83/2020. 90 s. + liitteet.

Kivimäki, A.-L., Clergeaud, J., Hyrsky, M. & Tolvanen, O. 2019. Maanläjitysalueet Vantaanjoen valuma-alueella ja niiden vaikutukset vesiin – Esiselvitysraportti. 40 s. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Kivimäki, A.-L., Clergeaud, J., Hyrsky, M. & Tolvanen, O. 2020. Maanläjitysalueet Vantaanjoen valuma-alueella ja niiden vaikutukset vesiin sekä haittoja ehkäisevät kalataloudelliset kunnostukset – Väliraportti. 37 s. + liitteet. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.