Melonta

Melonnan kannalta olosuhteet Vantaanjoella ja Keravanjoella vaihtelevat vuodenaikojen ja virtaaman mukaan. Matalan veden aikaan loppukeväällä, kesällä ja alkusyksyllä joen virtaama on usein vain muutama kuutiometri sekunnissa. Vähäinen virtaus sallii melomisen molempiin suuntiin, mutta toisaalta se hidastaa kulkua koskissa ja virtapaikoissa. Virtaamahuippujen aikaan alkukeväällä ja loppusyksyllä virtaama alajuoksulla saattaa olla jopa 300 kuutiometriä sekunnissa. Nämä lyhyet korkean veden jaksot soveltuvat erityisesti kokeneille melojille.

Melojille Keravanjoki tarjoaa elämyksiä ja haasteita. Joen latvaosat virtaavat metsäisten alueiden halki, missä useat kosket ja paikoin jyrkkärinteinen jokiuoma tarjoavat nähtävää ja koettavaa. Alajuoksullaan joki virtaa maalaismaisemissa taajamien läheisyydessä. Kellokosken ja Haarajoen patoaltaat tarjoavat mukavan kohteen aloittelijalle korkeankin veden aikaan.

Yhdistyksellä meneillään olevassa Jokitalkkari-hankkeessa on tehty huoltotoimia Keravanjoen melontareitillä. Hankkeesta voit lukea tästä.

Vantaan- ja Keravanjoen melontareittien viitoitukset ja esitteet

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä toimiva Vantaanjoki-projekti on yhdessä alueen kuntien kanssa painattanut päivitetyt Virkisty Vantaanjoella - ja Virkisty Keravanjoella- esitteet. Taskukokoiset haitariesitteet kertovat Vantaanjoen päähaaran ja Keravanjoen melonta-, kalastus- ja muista virkistysmahdollisuuksista.

Esitteiden karttapohjiin on merkitty jokiuomat, koski- ja virtapaikat, hyvät rantautumispaikat ja pahimmat kivikot sekä kalastuspaikat, uimarannat ja ympäristön luontopolut. Palveluista on esitelty kanoottivuokraamot, kahvilat ja ravintolat. Kartalla näkyvät myös läheiset pysäköintialueet ja päätiet. Tärkeimmät koskikohteet esitellään tarkemmin. Melojia varten löytyy tietoja koskien laskukelpoisuudesta ja pahimpien paikkojen ohitusreiteistä. Kalastajille on tietoja kalaistutuksista sekä lupien myyntipaikoista ja mahdollisista kalastuskielloista. Myös koskiympäristön retkeilymaastot, luonnonnähtävyydet ja kulttuurihistorialliset kohteet on esitelty.

Esitteiden tarkoitus on lisätä tietoutta Vantaanjoen ja Keravanjoen virkistysmahdollisuuksista, joita vedenlaadun paraneminen ja koskikunnostukset ovat lisänneet.

Maksuttomia Virkisty Vantaanjoella - ja Virkisty Keravanjoella -esitteitä saa jokivarren kuntien liikunta- ja matkailuneuvontapisteistä ja kirjastoista sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.

Melontareittien viitoitukset on pystytetty maastoon

Vantaanjoen ja Keravanjoen melontareittien varteen on pystytetty viitoitus, joka ohjaa melojia hankalien koskien ja virtapaikkojen ohi. Viitoituksen perustana on maahan upotettu, noin 1,5 m:n pituinen melontareitin logoin varustettu, lehtikuusilankku. Viitoituslankut on pystytetty yhteensä noin 50:een Vantaan- ja Keravanjoen melontareittien levähdys/rantautumispaikkaan. Logot on poltettu ja maalattu vihreänsinisiksi säänkestävillä öljymaaleilla lehtikuusilankun molemmille puolille.

Melontareitin viitoituksen pystytyksestä ja huollosta vastaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.

Melontareittien varressa oleva lehtikuusilankku viitoitus.

Turvaohjeita kanoottiretkille

uimataito on välttämätön edellytys retkelle lähdettäessä
suunnittele reitti ja kartoita reitin vaikeimmat kohdat
älä lähde melomaan yksin
käytä pelastusliivejä ja pukeudu sään mukaan
varaa tarvittavat muut varusteet: vaihtovaatteet, tulitikut, ensiapuvälineet, kanootin korjausvälineet jne. Matkapuhelimelle vedenpitävä säilytyspaikka.
kiinnitä tavarat köydellä kanoottiin
ohita kosket maitse tai kesällä vaikka kahlaten, mikäli epäilet taitojasi

Vesillä

meloa saat kaikkialla
rantautua voit muualla paitsi pihapiireissä ja yksityisillä laitureilla

Telttailu

yksittäisen teltan voit pystyttää muutamaksi yöksi alueelle, joka ei ole lähellä asuinrakennusta ja joka ei siitä vahingoitu

Tulenteko

tulenteko vaatii maanomistajan luvan
käytä levähdyspaikkojen tulisijoja, mikäli mahdollista
älä tee tulta, mikäli metsäpalon syttymisvaara on olemassa
älä tee tulta kalliolle

Liikkuminen rannoilla

rannoilla voit liikkua muualla paitsi pihapiirissä ja sellaisilla pelloilla, niityillä ja istutuksilla, joita kulkeminen saattaa vahingoittaa
ohittaessasi koskea kanootin kanssa käytä mieluiten tiestöä tai merkittyjä reittejä

Kalastus

hanki kalastamiseen vaadittavat asianmukaiset luvat

Luonto ja ympäristö

älä heitä roskia tai jätteitä luontoon
älä häiritse joen lintuja tai muita eläimiä

Melontareittejä Vantaanjoella

Esite

Hyvinkää-Nukarinkoski-Hyvinkää

Hyviä aloituspaikkoja Hyvinkäällä ovat mm. Vaiveronkosket ja Uudenmaan maaseutuopiston pihapiirissä, Hyvinkäänkylässä. Alkumatka on metsäistä erämaaseutua. Matkaa Nukarinkoskelle kertyy noin 16 km. Voidaan meloa matalan veden aikana myös Nukarilta Hyvinkäälle.

Nukarinkoski-Myllykoski

Voit aloittaa melonnan Nukarinkosken hattarasuvannolta ja meloa Myllykosken yläpuolen parkkipaikalle - matkaa kertyy reilu kymmenen kilometriä - tai vaihtoehtoisesti voit aloittaa melonnan Raalan sillalta ja meloa Myllykosken yläpuolen parkkipaikalle, jolloin matkaa tulee noin neljä kilometriä.

Myllykoski-Vantaankoski-Myllykoski

Osuus Myllykoskelta Vantaankoskelle (noin 28 km) on pääosin maaseutumaisemaa. Vantaankoskella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia ja vanha pato on restauroitu. Osuus voidaan meloa myös Vantaankoskelta Myllykoskelle. Melonnan voi aloittaa myös Luhtaanmäenjoelta Nurmijärventien (tie 11430) vanhan kivisillan kohdalta.

Vantaankoski-Pitkäkoski-Vantaankoski

Vantaankoskelta Pitkäkoskelle matkaa on noin 4 km. Edellisen osuuden tapaan etappi on pääosin maaseutumaisemaa. Pitkäkoski ja sen alapuoliset Niskalankoski ja Ruutinkoski muodostavat noin 3 km:n mittaisen koskijonon, joka on korkean veden aikaan erinomainen laskettava.

Vanhankaupunginkoski-Ruutinkoski-Vanhankaupunginkoski

Vantaanjoen eteläisin melontaosuus. Ruutinkoskelle on matkaa noin 9 km. Osuuden puolivälissä Vantaanjoki yhtyy Keravanjokeen, jota pitkin pääsee lähelle Helsingin pitäjän kirkonkylää. Matkalla voi tutustua Tuomarinkylän kartanoon ja Haltialan tilaan. Osuudella on kaksi kanoottivuokrauspistettä. Hyvä vesillelaskupaikka myös Pikkukoskella

Melontareittejä Keravanjoella

Esite

Ridasjärvi-Kaukas

Hyviä aloituspaikkoja löytyy Ridasjärven itärannalta tai Hyvinkää - Mäntsälä -tien sillalta. Noin 8 km pitkä jokijakso tarjoaa vauhdikkaita koskia ja metsäisiä maisemia. Useimmat koskista on ohitettava maitse. Jakso soveltuu kokeneemmille melojille ja seikkailuhenkisille.

Kaukas-Kellokoski

Hyvä lähtöpaikka Kaukasissa on puhdistamon P-paikalta. Joki mutkittelee aluksi varsin metsäisellä jaksolla Keravanjoki-kanjonissa. Noin 4 km ennen Kellokoskea joki levenee patoaltaaksi, jota voi meloa molempiin suuntiin. Matkaa Kaukasista Kellokoskelle on noin 11 km.

Kellokoski-Kerava

Kellokoskelta eteenpäin joki kulkee metsässä Haarajoelle, jossa joki levenee patoaltaaksi. Kaitarannankosken jälkeen joki mutkittelee upean Lemmenlaakson suojelualueen ja lehtomaisten laaksojen läpi. Retken voi päättää Keravan kartanolle, jossa voi tutustua alueen nähtävyyksiin. Matkaa on 18 km.

Kerava-Tikkurilankoski

Keravan kartanolla on hyvä lähtöpaikka. Joki virtaa kauniiden peltomaisemien halki Vantaan puolelle. Vantaalla joki muuttuu varsin koskiseksi, lyhyellä matkalla on ohitettava kolme koskea. Niiden jälkeen joki virtaa tasaisesti Hanabölen laakson maalaismaisemassa Tikkurilankoskelle saakka. Jakson pituus noin 17 km.

Vanhankaupunginkoski-Tikkurilankoski-Vanhankaupunginkoski

Tätä vehreää reittiä (13 km) voi meloa molempiin suuntiin. Hyviä lähtöpaikkoja ovat Tikkurilankosken suvanto pohjoisessa sekä Pikkukoski ja Vanhankaupunginkosken melontalaituri etelässä. Matkalla voi tutustua Helsingin pitäjän kirkonkylään ja Tuomarinkylän kartanoon. Vantaanjokea pitkin pääsee Haltialaan ja Ruutinkoskelle. Osuudella on kaksi kanoottivuorauspistettä.