Virkistyskäyttö

Helsingistä Hausjärvelle ulottuva Vantaanjoen vesistöalue on pääkaupunkiseudun, keskisen Uudenmaan ja eteläisen Hämeen tärkein virkistys- ja ulkoilualue. Joki saa alkunsa Hausjärvellä sijaitsevista Lallu- ja Erkylänjärvistä ja se laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginlahdessa. Pituutta joelle kertyy sata kilometriä. Vantaanjoen pisin sivuhaara, 65 km pitkä Keravanjoki, alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja yhtyy Vantaanjoen pääuomaan Helsingin ja Vantaan rajalla noin kuusi kilometriä ennen merta. Vantaanjoen vesistöalue ulottuu neljäntoista kunnan alueelle ja yhteensä yli miljoona ihmistä asuu sen vaikutuspiirissä.

Vantaanjoki yhdistää Etelä-Hämeen Suomenlahteen. Vesireittiä ovat käyttäneet niin kivikauden eränkävijät kuin hämäläiset kauppamatkoillaan. Lisää Vantaanjoen historiasta. Aikoinaan virran voima valjastettiin pyörittämään myllyjä ja sahoja. Myöhemmin asutus ja teollisuus kuormittivat voimakkaasti vesistöä. Viime vuosikymmeninä vesiensuojelu on tehostunut ja veden laatu parantunut huomattavasti. Vantaanjoen suosio monipuolisena virkistys- ja ulkoilualueena on voimakkaasti kasvanut. Lukuisia koskia ja uomia on kunnostettu ja vaelluskalat ovat palanneet jokeen. Vesistön tuntumaan on rakennettu uusia ulkoiluteitä ja polkureittejä. Keravanjoen latvaosille pumpataan lisävettä Päijänne-tunnelista kesäaikaisen virtaaman lisäämiseksi. Nykyään Vantaanjoen vesistö ranta-alueineen tarjoaa monipuolisia virkistyskäyttömahdollisuuksia niin melontaan, kalastukseen, uimiseen, päiväretkeilyyn kuin muuhunkin virkistäytymiseen.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys pyrkii kehittämään ja parantamaan jokivarren virkistyskäyttöä ja viihtyvyyttä Jokitalkkari-hankkeen avulla. Hankkeesta voit lukea tästä.

Virkisty Vantaanjoella - ja Virkisty Keravanjoella -esitteet kertovat vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksista

Taskukokoiset haitariesitteet kertovat Vantaanjoen päähaaran ja Keravanjoen melonta-, kalastus- ja muista virkistysmahdollisuuksista.

Esitteiden karttapohjiin on merkitty jokiuomat, koski- ja virtapaikat, hyvät rantautumispaikat ja pahimmat kivikot sekä kalastuspaikat, uimarannat ja ympäristön luontopolut. Palveluista on esitelty kanoottivuokraamot, kahvilat ja ravintolat. Kartalla näkyvät myös läheiset pysäköintialueet ja päätiet. Toistakymmentä tärkeintä koskikohdetta esitellään tarkemmin. Melojia varten löytyy tietoja koskien laskukelpoisuudesta ja pahimpien paikkojen ohitusreiteistä. Kalastajille on tietoja kalaistutuksista sekä lupien myyntipaikoista ja mahdollisista kalastuskielloista. Myös koskiympäristön retkeilymaastot, luonnonnähtävyydet ja kulttuurihistorialliset kohteet on esitelty.

Maksuttomia Virkisty Vantaanjoella - ja Virkisty Keravanjoella -esitteitä saa jokivarren kuntien liikunta- ja matkailuneuvontapisteistä ja kirjastoista sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä.