Vaikutukset virkistyskäyttöön

Jokialueiden virkistyskäytön kannalta ovat keskeisimpiä kesän vähävetiset ajankohdat. Veden vähäinen määrä voi sinänsä rajoittaa esim. uintia ja veneilyä. Jokiveden laatu saattaa myös olla huonoimmillaan vähäisen laimenemisvaikutuksen vuoksi jätevedenpuhdistamoiden alapuolisilla jokiosuuksilla.

Tehtyjen tarkastelujen pohjalta voidaan todeta, että kuivina kesinä Vantaanjoen virkistyskäyttömahdollisuudet paranisivat lisäveden ansiosta. Tällöin kalastus, uinti ja liikkuminen kanootilla olisivat laajemmassa mitassa mahdollisia. Myös joen arvo maisemallisena tekijänä kasvaisi suuremman vesimäärän vuoksi. Vantaanjoen uoma, erityisesti joen latvaosissa, on kapea, ja jo 0,5 m3/s:n virtaaman lisäyksen vaikutus olisi suuri kuivina aikoina, jolloin uomassa olisi muuten luontaisesti hyvin vähän vettä. Lisäveden johtamisen ansiosta veden pinta olisi kuivina kausina korkeammalla. Vesisyvyyden kasvaminen lisäisi virkistyskäyttöä uimisen ohella myös esim. melomisen ja virkistyskalastuksen edellytysten parantuessa. Virkistyskäytön rahallista hyötyä on vaikea määrittää, mutta voitaneen todeta, että lisäveden johtaminen Vantaanjokeen lisäisi virkistyskäytön edellytyksiä.

Tämän koosteen ja sen osaraporttien pohjalta Riihimäen keskuspuhdistamo ja Hyvinkään Kaltevan puhdistamo, mahdollisuuksien mukaan yhteistoiminnassa muiden Vantaanjoen varren kuntien kanssa, laativat selvityksen lisäveden johtamisen toteuttamisedellytyksistä ja toimittavat sen Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle 1.11.2007 mennessä.

Mikäli hanke vastaisuudessa päätetään toteuttaa, kysymyksessä on vaikutuksiltaan ja kooltaan niin suuri hanke, että se edellyttää toimenpideorganisaation perustamista ja suuria resursseja suunnitteluun ja toteutukseen. Valtion merkittävä osallistuminen kustannuksiin on edellytys hankkeen toteutumiselle.