Sinileväpitoisen veden terveyshaittoja tutkitaan
Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään sinileväpitoisen veden aiheuttamia terveyshaittoja. Tutkimuksessa verrataan eri tavoilla, esimerkiksi ihon tai hengityksen kautta tapahtuneen altistuksen yhteyttä oireiden vakavuuteen ja pyritään tunnistamaan oireiden aiheuttajat. Laaja kolmivuotinen (2003-2005) hanke toteutetaan ympäristö- ja terveyshallinnon yhteistyönä.
Näin perusteellista tutkimusta sinileväveden terveyshaitoista ei ole aiemmin tehty. Veden aiheuttamat oireet voivat johtua joko sinilevistä itsestään, niiden tuottamista myrkyistä tai levien yhteydessä esiintyvistä bakteereista. Tutkimuksessa sinilevät ja niiden tuottamat maksa- ja hermomyrkyt määritetään entistä tarkemmin ja levävedessä esiintyviä bakteereita tutkitaan molekyylibiologisin menetelmin. Näytteet saadaan kesän viikottaisen leväseurannan yhteydessä eri puolilta maata. Lisäksi levävedestä pyritään ottamaan näyte aina, kun on syytä epäillä sen aiheuttaneen terveyshaittoja.
Sinileväpitoinen vesi aiheuttaa voimakkaimmat ja haitallisimmat oireet, kun ihminen altistuu sekä ihon että hengityksen kautta. Näin tapahtuu etenkin saunottaessa, jos leväpitoista vettä käytetään peseytymiseen ja löylyn heittoon. Sinileväveden terveyshaittoina on ilmoitettu iho-oireita (ihottuma, kutina, rakkulat), ruuansulatuskanavan oireita (pahoinvointi, vatsakipu, ripuli), flunssa-oireita (kuume, tukkoisuus, nuha, kurkkukipu), silmä-ärsytystä, korvakipua sekä vakavimpina oireina näköhäiriöitä, puutumista, niskajäykkyyttä ja nivelkipuja.
Runsaasti sinilevää sisältävässä vedessä ei pitäisi uida, eikä sitä tulisi käyttää pesu- tai saunavetenä. Mikäli on aihetta epäillä sinilevän aiheuttaneen terveyshaittoja, on tarvittaessa syytä ottaa yhteyttä lääkäriin oireiden syyn selvittämiseksi. Puhelimitse toimintaohjeita voi saada myös Myrkytystietokeskuksesta. Sinileväaltistuksen varmistamiseksi on syytä ottaa yhteys alueelliseen ympäristökeskukseen tai kunnan terveysviranomaiseen, jotta vesinäyte saataisiin Suomen ympäristökeskukseen tutkittavaksi mahdollisimman pikaisesti.
Tutkimukseen osallistuvat Suomen ympäristökeskus (SYKE), HUS:in Myrkytystietokeskus, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV), Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys sekä alueelliset ympäristökeskukset. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemian "Mikrobit ja ihminen"- tutkimusohjelma (MICMAN).
Lisätietoja:
Kansalaisia palvelee kesän ajan arkisin klo 9 - 16 Kansalaisten levälinja puh. 01080 8898. VHVSY:stä hankkeeseen osallistuu toiminnanjohtaja Kirsti Lahti
Ajankohtaista
Viestejä Vantaanjoelta 1/2025
20.03.2025Tuoreessa tiedotteessa on tarjolla tietoa pohjavesien suojelusta, HULEVET-hankkeen loppuseminaarista, onnistuneesta pilkkipäivästä ja Metsien vedet -hankkeen käynnistämisestä. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ajantasaisuus ja
Vantaanjoen jokitalkkari 10 vuotta
18.03.2025Vantaanjoella on tehty kalataloudellisia toimia jo 10 vuotta yhdistyksen jokitalkkarien toimesta. Suomen Kalastuslehdessä (2/2025) julkaistiin alkuvuonna 2025 juttu Vantaanjoen jokitalkkarien
Metsien vedet -hanke edistää metsätalouden vesiensuojelua Uudellamaalla
21.02.2025Metsäkeskuksen, Uudenmaan kolmen alueellisen vesiensuojeluyhdistyksen ja Työtehoseuran yhteinen Metsien vedet -hanke on käynnistynyt vuoden alussa. Hankkeella lisätään tietoa metsätalouden vaikutuksista