Haja-asutuksen jätevedet

Kiinteistökohtaisia jätevesienkäsittelyratkaisuja käytetään haja-asutusalueilla, missä ei ole järjestetty keskitettyä viemäröintiä ja jäteveden puhdistusta. Kiinteistökohtaisia ratkaisuja ovat esim. umpisäiliö, saostuskaivo(t), maaperäkäsittely ja pienpuhdistamo.

Saostuskaivoja käytetään ennen varsinaista puhdistusmenetelmää (esim. maaperäkäsittely tai pienpuhdistamo) jäteveden esiselkeytykseen. Ne soveltuvat myös ns. harmaiden jätevesien (pesuvedet) käsittelyyn silloin, kun kiinteistöllä erotellaan pesu- ja wc-vedet toisistaan. Saostuskaivossa jäteveden sisältämät kiinteät ainekset laskeutuvat painovoiman vaikutuksesta kaivon pohjalle, mistä ne tyhjennetään tarpeellisin väliajoin. Selkeytetty vesi johdetaan edelleen käsiteltäväksi tai maastoon. Pelkät saostuskaivot eivät riitä kiinteistön kaikkien jätevesien (pesu- ja wc-vedet) ainoaksi jätevedenkäsittelyratkaisuksi.

Umpisäiliöksi kutsutaan tiivistä säiliötä, johon jätevesi kerätään ja kuljetetaan muualle käsiteltäväksi.

Maaperäkäsittely perustuu maakerrosten (fysikaalis-kemiallista) ja sen bakteerien (biologista) kykyyn sitoa jäteveden ravinteita ja orgaanista ainesta. Maaperäkäsittelyjä ovat mm. maahan imeytys ja maasuodatus.

Valtaosa pienpuhdistamoista toimii biokemiallisesti. Yleisimpiä malleja ovat johonkin kantoaineeseen (esim. muovikiekot) ja niiden pinnalle kasvavan eliöstön puhdistuskykyyn perustuvat biosuotimet ja aktiivilietemenetelmään perustuvat laitteet. Kummassakin laitetyypissä fosfori saostetaan kemiallisesti rauta- tai alumiinikemikaalilla.

Lisätietoa kiinteistökohtaisista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä löytyy Suomen Vesiensuojelun Keskusliiton ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta www.vesiensuojelu.fi >> Jätevesiopas.

Videot lähes vedettömistä käymäläjärjestelmistä ovat valmistuneet

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen haja-asutuksen kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä esittelevillä videoilla on kuvattu vähän vettä käyttäviä ja vedettömiä käymälöitä osana ekologista haja-asutuksen jätevesien käsittelyä ja kustannustehokasta vesiensuojelua. Esitellyt ratkaisut edistävät haja-asutuksen jätevesiasetuksen järkevää toimeenpanoa erityisesti ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla. Videolla kerrotaan järjestelmien käytännön toteutuksesta ja asukkaiden pitkäaikaisista kokemuksista näiden innovatiivisten käymäläjärjestelmien toimivuudesta.

Video on jaettu neljään osioon ja ne löytyvät täältä.

Osa 1. Miksi pesu- ja käymälävedet kannattaa erotella? Videolla kerrotaan pesu- ja käymälävesien ympäristövaikutuksista sekä erillisviemäröinnin ja -käsittelyn mielekkyydestä kiinteistökohtaisena jätevedenkäsittelyratkaisuna. Valtaosa ympäristöä kuormittavista haitta-aineista on käymälävesissä. Käymälävesien määrää voidaan vähentää murto-osaan vähän vettä käyttävien ja/tai vedettömien käymälöiden avulla perinteisiin WC-ratkaisuihin verrattuna.

Osa 2. Sähkötön, mekaaninen, vähävetinen käymäläratkaisu. Videolla kuvataan Sipoossa, järven rannalla sijaitsevan vakituisesti asutun neljän henkilön kiinteistön ekologista jätevedenkäsittelyjärjestelmää, jossa jo yli 10 vuoden ajan on ollut käytössä veneily- ja matkailuautokäyttöön suunniteltu, mekaaninen, vähän vettä käyttävä (alle 0,5 l/huuhtelu) käymälä. Käymälävesin umpisäiliö (3 m3) tyhjennetään ainoastaan kerran vuodessa.

Osa 3. Alipainekäymälä. Videolla esitellään Janakkalassa sijaitsevan omakotitalon jätevesijärjestelmän saneeraus normaalista WC:stä alipainekäymäläksi. Asennus suoritettiin purkamatta rakenteita sujuttamalla alipaineputki olemassa olevaan pesu- ja käymälävesien yhteiseen viemäriputkeen. Erillisviemäröinnin järjestäminen kiinteistölle onnistuu siis myös vanhoihin laattapohjaisiin kiinteistöihin.

Osa 4. Suurisäiliöinen kompostikäymälä. Videolla kuvataan Tammelassa sijaitsevaa ympärivuotisessa käytössä olevaa vapaa-ajan kiinteistöä. Rakennuksen laajennuksen yhteydessä sisätiloihin asennettiin suursäiliöllinen kompostikäymälä. Isäntäväen kokemukset ovat siitä hyvin myönteisiä. Säiliöön kompostoitunutta multaa tarvitsee tyhjentää ainoastaan muutaman vuoden välein.

Videon käsikirjoituksen ovat laatineet Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen ympäristöasiantuntija Asko Särkelä ja Suomen Vesiensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Pekka Kansanen. Videon kuvauksesta, äänityksestä ja editoinnista vastasi Pekka Kansanen. Video toteutettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen varoin.