Haja-asutuksen vesihuolto

Haja-asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö

Haja-asutuksen kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden paikallista käsittelyä (kalkkistabilointia) ja lietteen ravinteiden ja orgaanisen aineen hyötykäyttöä ja kierrätystä, vaihtoehtona lietteiden kuljettamiselle yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille, selvitettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa 2012 - 2013.

Uuden jätelain (646/2011) tavoitteena on vähentää jätteen määrää, edistää jätteen hyötykäyttöä ja kierrättämistä. Lain mukaan ensisijainen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama kuljetus, jonka toteuttavat yksityiset kuljetusyritykset. Tämä koskee siis myös haja-asutuksesta muodostuvia kiinteistökohtaisia saostus- ja umpikaivolietteitä, jotka ovat lain mukaan yhdyskuntajätettä.

Lähes kaikista kiinteistökohtaisista jäteveden käsittelyjärjestelmistä muodostuu lietettä. Ne kuljetetaan pääsääntöisesti yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. Lietteiden pienimuotoinen kalkkistabilointi tai muu paikallinen käsittely edistäisi kuitenkin jätelain tavoitteita, hyötykäyttöä ja ravinteiden kierrättämistä.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa ”Haja-asutuksen jätevesilietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö” koottiin ohjeita saostus- ja umpikaivolietteiden paikalliselle hygienisoimiselle ja orgaanisen aineen sekä ravinteiden kierrättämiseksi pelloille vaihtoehtona lietteiden kuljettamiselle yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille.

Jätelain mukaan sako- ja umpikaivoliete on hygienisoitava ennen sen levittämistä viljelysmaille. Kalkkistabilointi sammutetulla kalkilla (Ca(OH)2) on yksinkertainen, edullinen ja turvallinen tapa haja-asutusalueiden kiinteistöistä muodostuvien jätevesilietteiden hygienisoimiseen.

Hankkeen loppuraporttiin on koottu tietoa paikallisesta lietteiden kalkkistabilointikäsittelystä niin haja-asutuksen kiinteistöjen saostus- ja umpikaivoissa kuin ympäristöluvanvaraisissa yhteiskäsittelypisteissä. Hanke kannustaa viljelijöitä lietteiden hyötykäytön edistämiseen ja ravinteiden kierrättämiseen paikallisesti lähellä niiden syntypaikkaa.

Selvityksen julkaisut

Särkelä A., Lahti K., ja Haapala, T. 2013. Haja-asutuksesta muodostuvien jätevesilietteiden paikallinen käsittely osana haja-asutuksen jätevesihuoltoa ja ravinteiden kierrätystä. Raportti 23/2013.

Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien valintapolku (Haiku-hanke)

Vesiensuojeluyhdistyksen haja-asutuksen jätevesien koostumusta ja jätevesijärjestelmien toimivuutta selvittäneessä Uudenmaan liiton osin rahoittamassa, kolmivuotisessa hankkeessa vertailtiin haja-asutusalueella sijaitsevasta kymmenestä kiinteistöstä muodostuvien mustien (käymälä- ja pesuvedet) jätevesien sekä harmaiden (pelkät pesuvedet) jätevesien laadullisia ja määrällisiä eroja sekä erilaisten jätevesijärjestelmien toimivuutta. Muista Suomessa tehdyistä haja-asutuksen jätevesiin liittyvistä tutkimuksista poiketen hankkeen kaikkiin tutkimuskiinteistöihin asennettiin vesimittarit todellisen jätevesikuormituksen (g/as/vrk) selvittämiseksi. Kiinteistöjen pesuvesien määrä oli keskimäärin 63 l/asukas vuorokaudessa ja käymälävesien 32 l/asukas. Kokonaisvedenkulutus kiinteistöillä vaihteli 25 – 140 l/asukas vuorokaudessa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kokonaisasumajätevesistä käymälävedet sisältävät vähintään 90 % typestä, 80 % fosforista, 90 % ammoniumtypen aiheuttamasta hapenkulutuksesta, 60 % orgaanisen aineen aiheuttamasta biologisesta hapenkulutuksesta ja 80 % kokonaishapenkulutuksesta sekä 98 % ulosteperäisistä bakteereista. Käymälävesien sisältämän ammoniumtypen havaittiin aiheuttavan jopa suuremman hapenkulutuksen kuin orgaanisten aineiden aiheuttama biologinen hapenkulutus.

Kuva 1. Kotitalouksista muodostuvien jätevesien suhteellinen koostumus käymälä- ja pesuvesissä Haiku-hankkeessa.

Hankkeessa käymälävesien sisältämän ammoniumtypen havaittiin aiheuttavan jopa suuremman biologisen hapenkulutuksen kuin orgaanisten aineiden aiheuttama biologinen hapenkulutus (kuva 2). Pesuvesissä typpiyhdisteiden happea kuluttava vaikutus on hyvin vähäistä, sillä suurin osa kotitalouksien jätevesien typpiyhdisteistä (90 %) on ulosteessa ja virtsassa.

Kuva 2. Pesu- ja käymälävesien osuus kotitalouksien kokonaishapenkulutuksesta Haiku-hankkeessa. Kokonaishapenkulutus = orgaanisten aineiden ja pelkistyneiden typpiyhdisteiden aiheuttama hapenkulutus.

Haja-asutuksen jätevesiasetuksen velvoitteet ja sen tavoitteet voi täyttää tässä hankkeessa tutkituista menetelmistä parhaiten pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinnillä ja -käsittelyllä. Asetuksen velvoitteet täyttäessäänkin kaikkien asumajätevesien yhteiskäsittelyjärjestelmistä luontoon purkautuvat jätevedet sisältävät usein suuria E. coli -pitoisuuksia ja vesistöissä runsaasti happea kuluttavia pelkistyneitä typpiyhdisteitä. Pelkistä pesuvesistä pitää poistaa ainoastaan hieman orgaanista ainetta, sillä typpi- ja fosforikuormitus on niissä vähäistä.

Maasuodattamoihin pääsi huomattavia määriä laimentavia vesiä. Tätä laimennusvaikutusta ei Suomessa ole juurikaan otettu huomioon, minkä vuoksi aiemmat tutkimukset ovat ehkä antaneet liian positiivisen kuvan maasuodattamoiden toiminnasta. Panospuhdistamoiden puhdistustulokset vaihtelivat suuresti. Nämä järjestelmät vaativat asiantuntevaa huoltoa ja puhdistusprosessit olivat alttiita häiriöille.

Johtamalla käymälävedet umpisäiliöön vähenee kiinteistökohtainen jätevesikuormitus typen osalta 90 %, fosforin 80 % ja kokonaishapenkulutuksen 80 % sekä ulosteperäisten bakteerien aiheuttaman hygieniariskin osalta 98 %. Siten käymälä- ja pesuvesien erottelu ja erilliskäsittely on ympäristöystävällisin, halvin ja vaivattomin kiinteistökohtainen jäteveden käsittelyjärjestelmä.

Tutkimuksen julkaisut

Särkelä A., Lahti K. 2013. Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja jätevesijärjestelmien toimivuus. Julkaisu 68/2013. 62 s.

Särkelä, A. ja Lahti, K. 2012. Haja-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisut -toteutuvatko asetuksen tavoitteet käytännössä? Vesitalous 6/2012. s. 24-29.

Särkelä, A. ja Lahti, K. 2012. Kuivike-lehti, Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja määrä. Käymäläseura Huussi ry:n tiedotuslehti, 2012

Pienpuhdistamojen toiminnan tarkkailu

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on tarkkaillut toiminta-alueellaan erilaisia kiinteistökohtaisia laitepuhdistamoja ja havainnut, että toimiakseen puhdistamot vaativat jatkuvaa huoltoa, koska ne ovat alttiita erilaisille häiriöille. Yli puolet tarkkailluista puhdistamoista eivät täyttäneet yllätystarkkailussa asetuksen vaatimuksia. Myös muissa Suomen Vesiensuojeluyhdistyksen Liiton jäsenyhdistyksissä on tehty vastaavia tarkkailuja ja saatu vastaavia tuloksia. Yhdistys on tarkkaillut pienpuhdistamoja mm. Vantaan kaupungin sekä Nurmijärven, Mäntsälän ja Sipoon kunnan toimeksiannosta.