PFAS-hanke
Ikuisuuskemikaalit pois kierrosta -hanke 2024-2025
Ikuisuuskemikaaleiksi nimitettävät per- ja polyfluoroalkyylit eli PFAS-yhdisteet ovat olleet käytössä yli seitsemän vuosikymmentä. Ainakin osan näistä yhdisteistä tiedetään olevan haitallisia ihmisille ja ympäristölle. Niitä on tavattu pinta- ja pohjavesistä sekä maaperästä. Osan niistä tiedetään säilyvän ympäristössä pidempään kuin minkään muun synteettisen aineen.
Keravan ja Vantaan alueella sijaitsevan Rekolanojan osavaluma-alue on aikaisemmissa selvityksissä (VHVSY Julkaisu 89/2021 ja Raportti 19/2023) tunnistettu PFAS-yhdisteiden kuormittamaksi alueeksi. Yhdisteitä on löydetty sekä pinta- että pohjavesistä.Uudenmaan ELY-keskus myönsi Ikuisuuskemikaalit-hankkeelle avustusta, jonka avulla selvitetään PFAS-yhdisteiden levinneisyyttä Rekolanojan yläjuoksulla, alueen riskitoimijoiden hulevesien johtamisjärjestelyjä ja yhdisteiden kulkeutumisreittejä alueen pinta- ja pohjavesiin.Hankealueelta on tunnistettu vanha kaatopaikka yhdeksi PFAS-yhdisteiden päästölähteeksi. Tämän alueen vuotovesien puhdistamista kokeillaan PFAS-yhdisteitä pidättävällä laitteistolla. PFAS-yhdisteiden poistamisesta tekee haastavaa niiden monimuotoisuus. Jokaisella yhdisteellä on omat ainutlaatuiset ominaisuutensa. Tämän hankkeen kenttäkokeessa selvitetään mm. hiilipohjaisten ja synteettisten massojen kykyä poistaa yli 50 yhdisteitä. PFAS-yhdisteiden pidättymistä valittuihin adsorbentteihin tarkkaillaan ja laitteiston kapasiteettia seurataan syksyn ajan.
Tietoa PFAS-yhdisteiden poistamiseksi erilaisista vesistä tarvitaan, sillä nykyaikaisten jätteenkäsittelylaitosten vedet johdetaan jätevedenpuhdistamoille, joiden puhdistusprosessi on riittämätön PFAS-yhdisteiden poistoon. Uutta puhdistustekniikkaa tarvitaan sekä kuormituslähteille että puhdistamoille, jonne myös kuluttajien PFAS-kuorma kohdistuu.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteuttaa Ikuisuuskemikaalit pois kierrosta -hanketta yhteistyössä Keravan ja Vantaan kaupungin sekä Engwater Oy:n kanssa.
Lisätietoa hankkeesta antavat vesiensuojeluyhdistyksestä Anu Oksanen, Harri Turtiainen ja Heli Vahtera (etunimi.sukunimi@vantaanjoki.fi)
Vaaralliset pintakäsittelyaineet vesissä
PFAS- (per- ja polyfluorialkyyli) yhdisteet ovat ryhmä synteettisiä kemikaaleja, joita on käytetty kymmeniä vuosia kotitalouksissa ja teollisuudessa suojaamaan tekstiileitä, pakkauksia ja ruuanvalmistusastioita lialta ja kosteudelta. Teollisuudessa vettä ja rasvaa hylkiviä aineita on käytetty moniin tarkoituksiin, mm. metallien pinnoitukseen. Palosammutusvaahdot ovat olleet yksi aineen merkittävä käyttökohde.
PFAS-aineet ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa hiileen sitoutuneet vetyatomit on korvattu osittain tai kokonaan fluorilla. Nämä kemikaalit ovat hyvin pysyviä, eivätkä ne hajoa ympäristössä luonnollisesti. Eliöissä biokertyvät aineet sitoutuvat proteiineihin. Yhdisteiden käyttäytymisestä luonnossa on vielä puutteellisesti tietoa.
PFOS- ja PFOA -yhdisteet voivat päätyä ympäristöön niiden tuotannon tai näitä yhdisteitä sisältävien tuotteiden käytön seurauksena. Suomen ympäristökeskuksen raportissa Haitalliset aineet Suomen vesissä havaittiin vuosina 2016-2017 otetuista näytteistä Vantaanjoen PFAS-pitoisuuksien olevan selvästi muita Suomen ja Ruotsin jokia suurempia.
Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksuille PFAS-yhdisteitä on tullut Finavia Oyj lentoaseman paloharjoitusalueilta, joissa PFOS-aineen käyttö on lopetettu, kun aine asetettiin käyttökieltoon 2011. Pitkään ympäristössä pysyvän aineen esiintymistä on tarkkailtu Vantaanjoen yhteistarkkailussa. PFAS-aineita on havaittu myös Tuusulanjärveen laskevassa Loutinojassa ja Tuusulanjärven ahvenissa, joissa PFOS-pitoisuudet ovat ylittäneet ympäristölaatunormin. Se on ylittynyt myös Vanhankaupunginlahden ahvenissa.
PFAS-aineiden esiintyminen Vantaanjoen alueella
PFAS-yhdisteiden mahdollisia päästölähteitä ovat pilaantuneet alueet, paloharjoitusalueet, hulevedet ja pistemäiset päästölähteet, kuten yhdyskuntajätevedenpuhdistamot. Vesistövesien lisäksi aineet ovat saattaneet rikastua kaloihin ja kulkeutua pohjavesiin.
Toukokuussa 2020 alkanut hanke seurasi PFAS-yhdisteiden esiintymistä yhdyskuntajätevesissä ja hulevesissä Riihimäellä ja Hyvinkäällä sekä 12 virtavesihavaintopaikalla, joihin tulee valumavesiä mm. jäteasemilta ja pilaantuneilta mailta. Lisäksi tutkittiin, löytyykö PFAS-yhdisteitä pohjavesistä.
Kuva. Kartta havaintopaikoista
Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa PFAS-aineiden potentiaaliset päästölähteet vesistöalueella ja arvioida erityyppisten päästölähteiden suhteellinen merkitys vesistön kuormittajana. Tietoa tarvitaan, jotta voidaan suunnitella tarkoituksenmukaiset ja kustannustehokkaat toimet haitta-aineiden kuormituksen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi luonnosta. Tavoitteena on, että PFAS-aineet eivät estä Vantaanjoen hyvän tilan saavuttamista vuonna 2027. Lue Vantaanjoen PFAS-hankkeen tuloksista täältä.
Vantaanjoen PFAS-hanke sai jatkoa vuonna 2022, kun VHVSY sai rahoitusta PFAS-yhdisteiden selvitykseen laajemmin taajama-alueiden pohjavesissä Uudenmaan ELY-keskukselta ja K.H Renlundin säätiöltä. Tutkimusalueiksi valittiin aiempien tietojen perusteella Riihimäellä, Vantaanjoen yläjuoksulla, sijaitseva Herajoen pohjavesialue ja Vantaalla ja Keravalla sijaitseva Rekolanojan valuma-alue, joka on yhteydessä Koivukylän ja Valkealähteen pohjavesialueisiin. Lue hankkeen tuloksista täältä.
Lue hankkeen uusin tiedote tästä (10.9.2024)
Tuloksia kaupunkivesien haitallisten aineiden vähentämisen -hankkeista:
29.10.2021 järjestetyssä Kaupunkivesien haitalliset aineet- webinaarissa esiteltiin tuloksia Vantaanjoen PFAS-hankkeesta, SourceTrack –hankkeesta sekä Uudet haitalliset aineet suomalaisilla jätevedenpuhdistamoilla -hankkeesta. Katso webinaarin esitykset täältä.
Tietoa yhdisteistä
Ryhmän PFAS-yhdisteistä perfluorioktaanisulfonihappo (PFOS) on EU:n Vesipuitedirektiivin (2013/39/EU) prioriteettiaine ja Tukholman yleissopimuksen rajoittama yhdiste, jonka käyttö on nykyisin voimakkaasti rajoitettua. Myös perfluorioktaanihapon (PFOA) käyttöä on rajoitettu EU:n REACH-asetuksessa (1907/2006) vuodesta 2020 alkaen, mutta muita PFAS-yhdisteitä saa yhä käyttää rajoituksetta.
Vesipuitedirektiivissä on asetettu eliöstön suojaksi ympäristölaatunormeja. PFOS-yhdisteelle suoja-arvot ovat sekä kalalle että vesipitoisuudelle. Sisävesissä ahvenelle asetettu PFOS laatunormi (EQS) on 9,1 µg/kg. Osa EU:n jäsenmaista mittaa yksinomaan PFOS-aineen vesipitoisuuksia. Myös Vantaanjoella on tähän asti seurattu vain vesipitoisuuksia.
Direktiivissä on PFOS:n haitattoman vesipitoisuuden vuosikeskiarvon arvioitu olevan sisävesille 0,65 ng/l ja merivedelle 0,13 ng/l. Lyhytaikaisessa kuormitustilanteessa sallittu enimmäispitoisuus on sisävesissä 36 µg/l ja merivedessä 7,2 µg/l.