Jokiluonto

Vantaanjoen vesistöalue kuuluu luonnonmaantieteellisesti lounaismaahan, jolle vaateliaat kasvillisuustyypit, kuten lehdot ja lehtomaiset kankaat ovat tyypillisiä. Lehtipuuvaltaiset metsät ovat kuitenkin saaneet väistyä ja yleisin metsätyyppi on tuore kangas.

Jokikäytävissä, veden ja maan rajapinnassa, eliöstö ja kasvisto ovat runsaslajisia ja monimuotoisia. Jokikäytävillä on peltovaltaisessa ympäristössä merkitystä sekä lajien leviämisen että maiseman kannalta. Kasvien elinympäristönä jokikäytävällä tarkoitetaan itse jokiuomaa ja sen vaikutuspiirissä olevia kasvillisuusvyöhykkeitä. Jokiuomassa viihtyvät varsinaiset vesikasvit. Jokiuomien reunoilla vesirajassa kasvavien lajien olosuhteet pysyvät samoina siirryttäessä jokikäytävää ylä- tai alavirtaan, mutta uomaa reunustavilla rinteillä olosuhteet muuttuvat ratkaisevasti lyhyellä matkalla. Jokikäytäväbiotoopit voidaan luokitella seuraavasti:

• jokiuomat

• tulvavyöhykkeet

• maarannan rinneniityt

• jokikäytävämetsät

• koskipaikat

Vantaanjoen vesistöalueella tehdyssä viimeisimmässä kasvillisuuskartoituksessa tunnistettiin Vantaanjoella 498 kasvilajia. Jokikäytävälle yleisimmät lajit ovat ranta-alpi (Lysimachia vulgaris), mesiangervo (Filipendula ulmaria) ja vuohenputki (Aegopodium podograria). Muita tyypillisiä lajeja ovat mukulaleinikki (Ranunculus ficaria), pajuasteri (Aster × salignus), ruokohelpi (Phalaris arundinacea), koiranvehnä (Elymus caninus), karhunköynnös (Calystegia sopium), pystykiurunkannus (Corydalis solida), kullero (Trollius europaeus) ja valkovuokko (Anemone nemorosa).

Kuva 1. Vantaanjoen vesistöalueen Natura-kohteet. ©Suomen ympäristökeskus (Kartasta puuttuu merkintä Vantaanjoen pääuoman Natura-alueesta Nukarinkoskelta Vanhankaupunginlahdelle).

Vantaanjoen vesistöalueella on useita luonnonsuojelualueita ja valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Natura 2000 -alueilla suojellaan tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Natura-kohteita on Vantaanjoen vesistöalueella kaikkiaan 18 kpl (kuva 1). Uusin Natura 2000 -alue on Vantaanjoen pääuoman vesialue 59 km:n pituiselta osalta jokisuulta Vanhankaupunginlahdelta Nurmijärven Nukarinkoskeen saakka. Alueen valintaperusteena on joessa esiintyvä vuollejokisimpukka (Unio crassus). Alueella on merkittävin vuollejokisimpukan esiintymä Suomessa. Runsaimmat esiintymät sijaitsevat joen alajuoksulla, koskien alapuolisissa virtasuvannoissa. Arvioitu populaatiokoko 20 km pituisella alajuoksulla on noin 1,5 miljoonaa yksilöä. Muita Vantaanjoen Natura 2000 -alueella esiintyviä tärkeitä lajeja ovat saukko (Lutra lutra) ja virtalude (Aphelocheirus aestivalis). 

Lähteet

Ranta, P. ja Siitonen, M. 1996. Vantaan luonto - Kasvit. Vantaan kaupunki. Metsätähti Oy. 440 s. + liitteet.

Ranta, P. 2013. Esitelmä: Vantaanjoella kukkii.

Valovirta, I. 2008. Vantaanjoen Natura-alueen vuollejokisimpukan inventointi 2004 - 2007. 48 s.