Maaperä ja pohjavesimuodostumat

Maaperä

Vantaanjoen vesistöalueen pinta-alasta merkittävä osa eli 39 % on savi- ja silttikerrosten peittämä. Savikerrokset, joiden kokonaispaksuus on paikoitellen jopa useita kymmeniä metrejä, tasoittavat maankamaran muotoja esim. syviä jokilaaksoja. Jokiuomat ovat pääasiassa muodostuneet näihin kallioperän murroslaaksoihin. Tasaisia savialueita esiintyy erityisesti vesistöalueen keski- ja itäosassa (kuva 1).

Vesistöalueen pinta-alasta 25 %:lla on maalajina moreeni. Moreenimuodostumia (drumliineja, kumpu- ja reunamoreeneita) esiintyy runsaasti vesistöalueen pohjois- ja luoteisosassa. Reunamoreeniharjanteita on runsaasti I Salpausselän reunamuodostuman yhteydessä ja erityisesti Valkealammin, Hyvinkään-Jokelan ja Ridasjärven-Ohkolan alueilla.

Sora- ja hiekkamuodostumat peittävät 20 % vesistöalueen pinta-alasta. Alueen sora- ja hiekka-alueet ovat jäätikköjokien sulamisvesien lajittelemia ja kerrostamia pitkittäisharjumuodostumia sekä jäätikön reuna-alueelle kerrostuneita reunamuodostumia. Laaja-alaisin yhtenäinen sora- ja hiekkamuodostuma on I Salpausselän reunamuodostuma, johon liittyy myös deltoja ja harjuselänteitä.

Kallioalueet muodostavat 7 % vesistöalueen pinta-alasta. Kallioalueita, joilla irtomaakerroksia on ohuelti tai ne puuttuvat kokonaan, on eniten vesistöalueen pohjois- ja luoteisosassa. Kalliokohoumien ylärinteille on usein kerrostunut ohuita moreenikerroksia.

Kuva 1. Vantaanjoen vesistöalueen maaperä Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartoitusaineiston mukaan. © Geologian tutkimuskeskus (Geokartta-palvelu).

Pohjavesimuodostumat

Vantaanjoen vesistöalueella on kaikkiaan 75 ympäristöhallinnon kartoittamaa ja luokittelemaa pohjavesialuetta. Näistä 47 ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita ja 24 vedenhankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesialueita. Merkittävimmät ja antoisuudeltaan suurimmat pohjavesialueet ovat I Salpausselän reunamuodostumalla ja pitkittäisharjujaksoilla (kuva 2).  

Kuva 2. Vantaanjoen vesistöalueen luokitellut pohjavesialueet (Uudenmaan ELY-keskus 21.3.2014).   © Suomen ympäristökeskus, OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu.

Pohjavesialueiden pohjavesiä purkautuu pohjavesimuodostumien reuna-alueilla sijaitsevien lähteiden, lähteikköjen ja tihkupintojen kautta. Pohjavesiä purkautuu myös suoraan järviin, lampiin ja jokiuomiin. Vantaanjoen valuma-alueella ei ole pitkiä hiekka- tai moreenimailla kulkevia jokiosuuksia, mutta paikoitellen jokiuomat kulkevat sora- ja hiekkaselänteiden poikki. Valuma-alueella on yhteensä 29 jokiuoman läheisyydessä sijaitsevaa pohjavesialuetta. Näillä pohjavesialueilla pohjavesimuodostuma on suoraan hydraulisessa yhteydessä jokiuomaan (pohjavesialueen ulkoraja ulottuu jokiuomaan asti) tai niiltä purkautuu puroja ja ojia pitkin pohjavesiä jokiuomaan. Osa pohjavesimuodostumista on laajojen yhtenäisten ja paksujen savikerrosten peittämiä. Osittain tai kokonaan savikerrosten salpaamia ovat mm. Herajoen ja Lepsämänjoen varrella sijaitsevat pohjavesimuodostumat sekä Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksulla sijaitsevat pohjavesimuodostumat.

Lähteet

Geologian tutkimuskeskuksen Geokartta-karttapalvelu.

OIVA-Ympäristö- ja paikkatietopalvelu.

Uudenmaan liitto. 1997. Vantaanjoen kehittämisohjelma. Uudenmaan liiton julkaisuja B18.1997. 94 s. + liitteet.

Tikkanen, M. 1989. Geomorphology of the Vantaanjoki drainage basin, southern Finland. Fennia 167:1.

Tikkanen, M. 1991. Vantaanjoen valuma-alueen geomorfologia. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja C 26. 22 s.